Pääsivu

Ajankohtaista

Galleria

Hallitus

Sukututkimus

Historia

Puhe Arvoisat sukulaiset, hyvät ystävät   Juhlapuhetta en pidä, vaan kerron tarinaa lähinnä Korpilahdesta ja Heinosniemestä ja siellä vallinneista olosuhteista. Viimeisen juhlapuheen pidin 12 vuotta sitten Saksassa Essenin kaupungintalolla. Omasta taustasta sen verran, että olin töissä opetussektorilla yli 40 vuotta, viimeksi opetus- ja kulttuuriministeriössä ja Euroopan komission erilaisissa projekteissa. Tarinani perustuu osittain Evert Lepolan muistiinpanoihin vuosilta 1916-1988. Hän toimi monin tavoin Korpilahden kunnallishallinnossa, Keski-Suomen kuntayhtymissä ja kehityshankkeissa. Hän oli isoisäni Kalle Lepolan veli. Olen itsekin harrastanut hieman sukututkimusta, johon aikanaan myönteisesti vaikutti Raimo Rantasen merkittävä sukukirjan toimitustyö. Koivisto-Uotilan suvussa kuulun Nikodemuksen jälkeläisiin. Evert Lepolan muistiinpanoissa sään ja vuoden kierto ovat keskeisiä teemoja. Kaikkiaan hän on seurannut tapahtumia luokiteltuna 31 eri kategoriaan. Esimerkiksi vuonna1903 oli erittäin lämmin kesä ja vuonna 1906, joka oli Heinosniemen kehityksen kannalta tärkeä vuosi, oli niin paljon lunta, että aidanseipäät eivät näkyneet. Uuden vuoden poudan tai sateen perusteella tulevaan vuoteen tehtiin runsaasti ennusteita. Ensimmäiset suojat, kovat pakkasjaksot, kovat lumipyryt ja tuulet ovat olleet kiinnostuksen kohteina. Suuret nietokset, lumettomat katot ja pälven ja sulan maan aika sekä jään sulaminen salmista ja lammista ja Päijänteen aukeaminen olivat seurannan kohteena. Laivojen kulun alkaminen ja lossin kulku Kärkisen salmessa aloittivat kesäkauden. Milloin lehti oli hiirenkorvalla ja täysi lehti puissa merkitsivät monia eri toimenpiteitä maataloudessa ja karjanhoidossa. Käki kukkui yleensä ensimmäisen kerran samaan aikaan kuin karja laskettiin ulos metsään. Kauran kylvö, perunan idätys ja istutus ja muut maataloustyöt mm. vehnän kylvö 1930-luvulla tehtiin seuraavaksi. Juhannuksen sää oli tärkeä loppuvuoden ennustamiseksi. Heinän teko, rukiin leikkuu ja suviviljojen korjuu sekä riihen puinti kuuluivat vuoden kiertoon. Ruistalkoot ja perunan nosto olivat usein merkittäviä yhteistapaamisia. Ensimmäiset yöpakkaset, lampien jäätymiset ja ensi lumet ja lumen pysyminen ja talven tulo merkittiin tarkkaan muistiin. Huomautuksia oli myös suvilinnuista, aitassa nukkumisesta ja lossin toiminnasta maatalon vuoden kierto töineen säilyi hyvin samanlaisena1900-luvun alusta 1950-luvulle. Kerron hieman myös vuoden 1918 tapahtumista, koska niillä oli suuri vaikutus Lepolan suvulle ja ennen kaikkea omalle perheelleni. Tämä päivä 4.8.1918 oli sunnuntaipäivä ja Korpilahden kirkolla oli iltamat, jossa oli paljon heinosniemeläisiä. Päivä oli kaunis ja lämmin pouta vallitsi. Aikaisemmin pikkuserkkuni Markku Kivinen on kertonut isoisästäni Kalle Lepolasta, mutta täydennän hieman omasta suunnastani. Kun etsivän keskuspoliisin arkistot avautuivat, huomasin, että Urho Kekkonen oli kuulustellut isoisääni vuonna 1923. Tiivistelmä kuulustelusta on neljä sivua. Asia on kannaltani mielenkiintoinen, koska Kekkonen on sukulaiseni isäni puolelta Kangasniemeltä. Isäni isoäiti Eva Juhanantytär Lampinen ja Kekkosen isoäiti olivat siskoksia. Huomasin Keskisuomalaisesta maininnan, että presidentti oli vieraillut Summassaaressa 1975, jossa vierailussa olin itsekin paikalla. Summassaaren ravintolasalin katossa oli tähän aikaan melko painavat puupalikat katossa ja kun hän lähti Toivo Hyytiäisen 50-vuotispäiville, hän löi päänsä aika pahasti puihin ja horjahti selvästi. Muistaakseni hänen päähänsä laitettiin laastari. Myöhemmin olin Timo Kekkosen kanssa Lohjalla esitelmöimässä innovaatioista ja Timo totesi presidentin muistin heikentyneen 1970-luvun loppupuolella. Heinosniemen työväenyhdistys perustettiin1906 ja rakennettiin työväentalo Rientola. Alussa yhdistyksessä kulttuuriharrastukset laulu, lausunta, runojen teko ja näytteleminen olivat keskeisiä asioita työväen aatteen rinnalla. Siellä Kalle Lepolan ikätoveri ja hyvä ystävä Martti Korpilahti oli usein esiintymässä ja lopuksi luen hänen Rientolassa lausuman runon 13.1.1917. Martti Korpilahti vieraili usein Lepolassa mm. 9.8.1918, kun hän kävi kyselemässä Kallen kuulumisia. Hän eli suurin piirtein saman ajan kuin isoisäni ja hänet haudattiin muistaakseni 3.10.1938 Korpilahdelle. Isoisäni setä oli Anton Ahlström Muuramesta, joka oli Vanhan Korpilahden ensimmäinen sosiaalidemokraattinen kansanedustaja 1906. Keskisuomalaisen toimittaja Pauliina Salminen on kiinnostunut Kalle Lepolan elämänvaiheiden kirjoittamisesta kirjaksi. Toivottavasti apuraha-anomukset onnistuvat, jotta Venäjän ajasta saataisiin lisää tietoa.